Haminan synkkiin takametsiin ja suklaisiin leireihin sirpailoitumaan onnistuneet entiset upseerioppilaat! Te kotiloidutte kotiyksikköön vievässä linja-autossa ja perillä kuoriudutte kauniina upseerikokelaina, jotka ovat liian särmiä perhosiksi. Vihoviimeinenkin tippanenä ja pakkiin kusija ottaa itseään niskata kiinni ja ryhdistäytyy - vertaisjohtamisen aika on ohi. This is the real deal.
Nyt on aika ottaa vihdoin miehestä mittaa - kahden salmiakin kantaminen on monin verroin yhden kantamista raskaampaa. Vastuu näet painaa, ja mikäli hartioissa ei riitä leveys sitä kantamaan, sen huomaa jok'ikinen alokkaanalku, joka kotiyksikössänne katsoo teitä ylöspäin. Muista! Olet varusmiesevoluution huipentuma, ravintoketjun ylin jellona. Juuri Sinulla on voima ja kunnia, kotiutumiseen saakka, aamen. Adolf Ehrnrooth sanoi: "Rasisti on raukka." Minä väitän, että simputtava, itseään täynnä oleva varusmiesjohtaja on vähintäänkin yhtä säälittävä tapaus.
Kuri on itsestäänselvyys, läsnäolosi tulee huokua sen vaatimusta, toivon mukaan alikersanttien ruokkimana. Vaadi jokaiselta alaiseltasi se mihin itse kykenet, älä enempää, älä vähempää. Johda esimerkillä. Älä tee sinunkauppoja tuoreemman saapumiserän kanssa, älä anna arvovaltasi murentua. Ole kuitenkin hyvä johtaja ja kuuntele alaisiasi. Anna heille mahdollisuus viettää hyvä, muistelemisen arvoinen armeija-aika. Aina ei tarvitse olla mukavaa tai kivaa, muttei sen turhaa paskaakaan tarvitse olla.
Ole ylpeä. Anna arvovaltasi näkyä. Sinusta on leivottu saapumiseräsi parhaimpien keskuudessa täysiveroinen joukkueen- tai jaoksenjohtaja. Itse saatan olla takakireyden huipentuma: mies, jonka pakaroilla voi särkeä pähkinöitä. Mutta se juuri on yksi upseerille tärkeä ominaisuus. Ilman vaativuutta ja tiukkuutta armeija ei toimi. Ja tehän olette juuri niitä, jotka panevat asevoimien rattaat liikkumaan. TAAKSE - POISTU!
"Perkele, mehän tehdään teistä vielä reservin vänrikkejä!"
- Luutnantti K